Takaisin Marika Rökmanin herppisivuille
http://www.herpetomania.fi/marikan_herppisivut/

Marika Rökman:

JAUHOPUKKI (Tenebrio molitor)

Jauhopukki on mielestäni kaikkein helpoiten kasvatettava ruokaeläin. Sen kuoriaiset ovat noin 1,5 cm mittaisia ja väriltään mustia tai tummia. Toukat ovat n.2,5 - 3 cm mittaisia, n. 3 mm paksuja jaokkeisia ja väritykseltään kellertäviä. Niitä kutsutaan jauhomadoiksi, vaikkeivat ne matoja olekaan vaan toukkia. Jauhopukki kuuluu pimikkökuoriaisiin.

Jauhopukkeja voi kasvattaa muovilaatikoissa (irtokarkkilaatikot, faunaboksit) tai vaikka ämpäreissä. Kasvatusastiassa ei tarvita välttämättä mitään kantta, sillä kuoriaiset eivät lennä eivätkä toukat kiipeile kovinkaan hyvin. Mataliin astioihin voi toki halutessaan tehdä verkkokannen. Jauhopukit viihtyvät hämärässä, joten astiat voi säilyttää täysin pimeässäkin. Lämpimässä toukat kasvavat nopeammin kuin viileässä; optimilämpötila on 27 astetta. Normaalissa huoneenlämmössäkin kuoriaiset saa lisääntymään, mutta tällöin sukupolven kierto on huomattavasti hitaampi. Jauhopukit elävät ruokaseoksessa, mitään erillistä pohjamateriaalia tai muninta-alustoja ei tarvita. Jauhopukit viihtyvät paremmin hieman korkeammassa ilmankosteudessa, mutta tällöin homeiden yms. vaara viljelmässä lisääntyy.

Ruoaksi kelpaavat erilaiset hiutaleet, leseet ja jauhot. Mitä monipuolisempaa ja ravintopitoisempaa seos on, sen nopeammin toukat kasvavat ja sen parempaa sapuskaa ne ovat terraarioeläimille. Kannattaa tarjota vaikkapa neljänviljan hiutaleita, ruishiutaleita, vehnä-, ohra- ja ruisjauhoja, soijajauhoa ja - rouhetta, maissitärkkelysjauhoa, perunajauhoa, vehnäleseitä, vehnänalkioita, jyrsijän pellettejä, kissan tai koiran kuivamuonaa sekä kuivahiivaa. Ruokaseoksen tulee olla ilmava, liian tiivissä seoksessa toukkien kuolleisuus kasvaa. Ilmavuutta saadaan käyttämällä seoksessa tarpeeksi esim. vehnänleseitä tai soijarouhetta. Ruokaseosta kannattaa olla astiassa n. 2-5 cm kerros. Muutaman päivän välein toukille annetaan tuoreravintoa eli vihanneksia tai hedelmiä (esim. omena, kurkku, porkkana) ohuina siivuina. Tuoreruokaa laitetaan sen verran, kuin toukat muutamassa tunnissa saavat syötyä. Kun toukat ovat tarpeeksi suuria, ruokaseoksen toukkineen voi sihdata siivilän läpi uuteen astiaan, jotta saadaan toukkien hienojakoiset jätökset poistettua.

Jauhopukit ovat sukukypsiä noin pariviikkoisina, ja tällöin ne alkavat paritella lajikumppaniensa kanssa. Kuoriaiset munivat munat suoraan jauhoseokseen, jossa ne kehittyvät alle viikossa pienenpieniksi toukiksi. Vastakuoriutuneet toukat ovat alle 2 mm mittaisia. Koska toukat kasvavat suhteellisen hitaasti, on viljelmää aloitettaessa hyvä olla satoja toukkia ja kuoriaisia, jos halutaan pian tuottoa.

Jauhomadot ovat hyvin energiapitoista ravintoa, siinä on noin 2,1 kcal/g. Tästä energiamäärästä 60% on peräisin rasvasta, 37% proteiinista ja 3% hiilihydraateista. Kalsium/fosforisuhde on 1:12. Jauhomadot voivat olla suuressa määrin annettuna huonosti sulavia suuren rasvapitoisuuden ja kovien kitiinikuoriensa takia. Ne kannattaakin antaa ruoaksi etenkin pienille eläimille mieluiten heti kitiinikuorenluonnin jälkeen, kun toukat ovat valkoisia ja pehmeitä eikä kuori ole ehtinyt vielä kovettua.

Lisätietoja terraarioeläimistä saat Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä, joka myös julkaisee Suomen ainoaa terraarioeläin-aiheista lehteä, Herpetomaniaa, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.

Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272
00101 Helsinki

Yhdistyksen kotisivu: www.herpetomania.fi.
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi

Kuvia:

http://www.uku.fi/~holopain/stt/tenebrio.jpg
http://entmuseum9.ucr.edu/ent133/ebeling/plates/plate4-6.jpg

Lisälukemista:

http://www.icomm.ca/dragon/mealworm.htm
http://www.uku.fi/~holopain/stt/stteltar.htm